Villaa ylle

Sadepäivä, syksyinen ilma ja melkein riittävän viileää tälle villatakille. Onneksi sade ei ollut ihan jatkuvaa, vaan ehdin pihalle kuvaamaan sopivasti sateiden välissä.

Tämän neuletakin tarina alkoi siitä, kun näin Silmu & Solmu -lankakaupassa tätä ihanaa lankaa. Lankahan on siis Rowanin Cocoon (80% merinovillaa ja 20% mohairia), joka myydään 100 gramman kerissä. Kerässä on noin 115 metriä lankaa. Heti ensimmäinen ajatukseni oli villatakki, ja jotakin tämän suuntaista, mutta ei ihan. Ostin alunperin kolmea väriä kaksi kerää kutakin, mutta työn aloitettuani päätin käyttää tähän villatakkiin vain sinistä (Misty Blue) ja vihreää (Kiwi), joten jouduin tietysti ostamaan niitä lisää. Langankulutuksen suhteen olen hieman hämmentynyt, punnitsin valmiin villatakin painavan 605g. Kuitenkin sain takkiin kulumaan neljä kerää sinistä (jäljelle jäi vain 5g:n jämä) ja kaksi kokonaista ja vajaan puolet kolmannesta vihreää (jämäkerä painaa 60g), mihin katosi 30 grammaa lankaa?

Aloitin neulomisen (7mm:n pyöröillä) luomalla sopivan määrän silmukoita helman takaosaa varten, neuloin aluksi muutaman kerroksen sileää oikeaa, samalla lisäsin aluksi enemmän myöhemmin vähemmän silmukoita kummassakin reunassa. Parin sileän kerroksen jälkeen aloitin pitsikuvion neulomisen, mallia katsoin Garnstudion sivuilta. Sama kuvio on hihansuissa. Jatkoin silmukoiden lisäyksiä niin, että sain helmalle sopivan pyöreän muodon, ja että silmukoita oli tarpeeksi takakappaletta ja etukappaleita varten. Kädenteitä varten päätin muutaman silmukan, ja neuloessani etu- ja takakappaleita erikseen päätin vielä muutamia silmukoita kädenteiden reunasta. Etukappaleiden yläosiin tein kavennuksia myös pääntien reunoihin. Yhdistin olkasaumat kolmen puikon päättelyllä. Takakappaleen keskimmäiset silmukat jätin puikolle, ja lisäksi poimin puikolle silmukat ympäri työn reunan edestä ja helmasta. Muotoilin kauluksen lyhennetyin kerroksin. Neuloin aina neljä kerrosta oikein ja neljä nurin, kauluksessa, etureunoissa ja helmassa. Tein myös neljä napinläpeä. Hihat neuloin 6,5mm:n sukkapuikoilla hihansuista ylöspäin.

Kauluksesta/helmareunuksesta aioin alunperin tehdä kaksivärisen ja runsaamman, mutta en keksinyt (jaksanut miettiä) miten olisin saanut toteutettua värinvaihdot fiksusti, joten tein siitä sellaisen mihin sininen lanka riitti. Tykkään tästä näin, mutta jos olisin neulonut leveämmän reunuksen olisin voinut laittaa eteen vielä yhden napin, jolloin takin olisi saanut enemmän kiinni alhaalta. Talven kylmillä ehkä toivoisin, että olisin neulonut sen leveämmän reunuksen :)

Olen aivan ihastunut puisiin nappeihin, ja mielestäni ne sopivat tähänkin erittäin hyvin. Nämä napit olin ostanut jo joskus aikaisemmin, ihan vaan koska tykkäsin niistä.

Langasta vielä sen verran, että se on aivan ihanan pehmeää, lämmintä ja kaunista, mutta neuloessa siitä lähtee aika paljon karvaa, sitä mohairia kai. Sillä on tapana myös kiertyä. Itse neulon mieluummin ohuempia lankoja, jostain syystä koen näin paksuilla puikoilla neuomisen työläämmäksi kuin ohuemmilla puikoilla neulomisen. Vaihtelun vuoksi välillä on kuitenkin kiva neuloa jotain näistä paksummistakin langoista.

Tämä villatakkihan siis valmistui silloin heinäkuun helteillä, ja toivon, että ilmat pysyy vielä pitkään liian lämpiminä tälle takille. Maltan kyllä vielä odottaa vaikka pari kuukautta, että pääsen käyttämään tätä takkia. Kylmiä ilmoja, kun kuitenkin aina riittää. Ennemmin toivon, että lämmintä olisi niin pitkään, että saisin punaisen mekkoni valmiiksi ja käyttöön vielä tänä kesänä/syksynä.