keskiviikko 5. elokuuta 2015

Karibian lämpöä Suomen suveen

 
Jälleen yksi villatakki, joka sai odotella nappejaan. Nämä napit ostin tosin jo siinä vaiheessa, kun takki oli vasta ihan alkutekijöissään, mutta se nappien paikalleen ompelu tuntuu olevan nyt se suurin kompastuskivi näiden villatakkien valmiiksi saamisessa. Aloitin tämän villatakin neulomisen joskus toukokuun alussa, sen neulomiseen meni hieman reilu kuukausi, mutta sitten kului yli kuukausi ennen kuin sain ommeltua napit paikoilleen. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan, mutta olisihan se ihan kiva, jos saisi nämä viimeistelyt hoidettua hieman nopeammin. Tämäkin villatakki, kun oli oikein onnistunut ja on ollut valmistuttuaan ahkerassa käytössä. Niin, on siis odotellut bloggaamistakin tovin.


Ohjeena minulla oli Ravelrystä ilmaiseksi löytyvä Isabelle Milleretin suunnittelema Mon petit gilet rayé. Tosin jälleen kerran tein matkan varrella aika paljon omia muutoksia. Suurimmaksi osaksi tekemäni muutokset johtuivat käyttämistäni langoista, ja siitä, että neuletiheyteni ei täsmännyt ohjeen tiheyden kanssa.  Päävärinä (tai kumpi tässä nyt sitten olikaan pääväri, mutta joustimissa ja nappilistoissa käytin tätä lankaa) minulla oli tummalila(väri 35) Drops Baby Merino ja raitavärinä sinivihreäturkoosikirjava Malabrigo sock (väri 474 Caribeño).


Aloitin ihan ohjeen mukaisilla silmukkamäärillä ja lisäyksillä, 2,75 mm:n pyöröpuikot joustinneuleissa ja muuten 3 mm:n. Neuloin kuitenkin useita lisäkerroksia ja yhden lisäyskerroksen enemmän kuin ohjeessa ennen vartalo-osan ja hihojen erottamista. Neuloin villatakista myös pidemmän kuin ohjeessa, hihoista halusin kunnolla pitkät, mutta kastelu venytti ne lopulta jopa ylipitkiksi. Nappilistoissa ja napinläpien teossa säveltelin taas omiani. Olikohan vielä jotain muutakin...Niin takin raidoitus, kirjavalla langalla neuloin aina 4 krs:ta, mutta lilalla neuloin välillä 4 krs:ta ja välillä vain 2 krs:ta. Tähän raidoitusratkaisuuni oli kaksi syytä; se, että epäilin lilan langan riittävyyttä, ja se, että lila lanka oli paksumpaa.


Aloittaessani neulomista luulin siis, että minulla oli 3 kerää lilaa Baby merino -lankaa, mutta löysinkin varastostani onneksi vielä neljännen kerän, josta tosin käytin tähän vain muutaman gramman, mutta kuitenkin. Yhteensä tähän villatakkiin meni 284 g lankaa.

2 kommenttia:

  1. Kaunis takki, malliltaan hyvin monikäyttöinen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ingi, niinpä oikein sellainen hyvin käyttökelpoinen perusmalli.

      Poista