Kauluri

 

Isänpäivänä olin isäni luona iltapäivästä pitkälle iltaan. Päivä kului oikein mukavasti isän ja veljen kanssa ulkoillen, kahvitellen, syöden, jutellen ja Carcassonea pelaten. Neuloin isälle lahjaksi kaulurin, joka pääsi heti käyttöön, ja sain otettua siitä myös kuvat käytössä. Isäni Hamppu-kissakin nautti lämmöstä varpaidensa alla isän olkapäällä.

Neuloin isälle viime vuonna joululahjaksi ohuemman kaulurin, ja silloin oli puhetta, että paksummallekin kaulurille voisi olla tarvetta. Nyt syksyllä, kun alkoi olla kylmiä ilmoja ja isän kauluri oli jossakin hukassa, päätin tehdä uuden paksumman kaulurin isänpäivälahjaksi. Se vanhakin kauluri oli kuulemma löytynyt, mutta onneksi tämä oli nyt paksumpi, niin tämäkin tuli tarpeeseen.

 

Neuloin kaulurin kaksinkertaisella Dropsin Baby merinolla ja (yksinkertaisella) Merino Extra finella.  Aloitin vaaleanruskealla Baby merinolla 3,25 mm:n puikoilla, ja neuloin 18 cm 2o 2n joustinneuletta 100:lla silmukalla. Alaosassa otin mukaan omenanvihreän Merino Extra Finen, ja tein vähän matkaa 3.krs:n raitoja. Sitten jatkoin 4 mm:n puikoilla pelkällä Extra Fine -langalla ja lisäsin yhden silmukan jokaisen o:n raidan keskellä, muutama krs 3o 2n joustinneuletta sitten lisäsin silmukan jokaisessa nurjassa raidassa. Lankaa meni yhteensä 92g (1 kerä eli 50g Baby merinoa ja villatakista jäänyt jämä Merino Extra Finea)

Palmikkovillatakki Celtica

 

Elokuussa minun alkoi tehdä mieli neuloa palmikoita, paljon palmikoita. Päätin sitten tarvita uuden villatakin, sellaisen lämpimän ja pehmeän syksyn viileisiin ilmoihin sopivan. Koska en jaksanut kauheasti miettiä ja etsiä sopivaa ohjetta valitsin Dropsin nettisivuilta joskus bongaamani Celtica ohjeen, ilmainen ohje täällä. Takki neulottiin helmasta alkaen etu- ja takakappale yhdessä, vain hihat neulottiin erikseen ja ommeltiin paikoilleen.

Langaksi valitsin omenanvihreän Drops Merino Extra Finen, jonka olin ostanut jo muutamia vuosia sitten villatakkia varten. Valmis takki painaa 662g. Muistiinpanojeni mukaan neuloin 4 mm puikoilla (vaikka muistini mukaan puikot olisivat olleet 3,75:t). Mitään suurempia muutoksia en tällä kerralla ohjeeseen tehnyt, mutta saatoin toki neuloa hieman eri tavalla kuin ohjeessa neuvottiin. Ainakin hihat neuloin hihansuiden palmikkokaitaleiden jälkeen pyörönä, en tasona.

Jonkun matkaa neulottuani, minusta alkoi tuntua, että olen neulonut samanlaista palmikkokuviota aikaisemminkin. Ja olenhan minä, viime syksynä. Viime postauksessa esitellyn takin selän palmikkokuvio on sama kuin tässä. Mutta eihän sitä nyt heti voi muistaa, kun sen neulomisesta oli kulunut jo melkein vuosi ;)
 

Tätä takkia oli todella kiva neuloa, ja sen neulominen sujuikin suhteellisen nopeasti. Tietysti palmikoiden neulominen on hitaampaa kuin vaikkapa sileän neuleen, mutta niin paljon mielenkiintoisempaa, että neule etenee nopeammin, kun ei tarvitse tehdä aina joka välissä jotain muuta. Sainkin takin osat valmiiksi ennen matkaani (lähdin elokuun lopulla), mutta sitten takaisin tultuani (syyskuun lopulla) vei aikansa ennen kuin sain ommeltua hihat ja napit paikalleen. Mutta suhteellisen nopeastihan se valmistui, minun neuleekseni, ja lopputuloksena on ihanan lämmin ja pehmeä takki.

Hihansuiden palmikkokaitaleet neulottiin tasona, ja sitten sen reunasta poimittiin silmukat, joilla hiha neulottiin alhaalta ylös. Ohjeen mukaan siis koko hiha neulottiin tasona, ja lopuksi ommeltiin hihasauma. Mutta minä yhdistin palmikkokaitaleen renkaaksi ja neuloin sitten hihan pyörönä.

Garter yoke baby cardi ja junasukat

Olin eilen ystäväni Baby shower -juhlissa. Heti, kun kuulin juhlista aloin neuloa junasukkia ja etsiä vauvan villatakin ohjetta. Sukat valmistuivat siis jo jokin aika sitten, mutta villatakin napit sain ommeltua paikalleen vasta lauantaina. Kuvat muistin sentään napata eilen ennen kutsuille lähtöä, mutta junasukat unohdin punnita.

Vauvan villatakin neuloin Garter yoke baby cardi ohjeella, löytyy täältä. Luonnonvalkoista Drops Merino Extra Fine lankaa siihen kului hieman vajaa 3 kerää, 138 grammaa. Käytin 3,75 mm:n pyöröpuikkoja. Ja kerrankin noudatin ohjetta kirjaimellisesti (niin no, muuten paitsi langan ja puikkojen suhteen :) tai ainakaan en tietoisesti tehnyt mitään muokkauksia. En ole juurikaan neulonut englanninkielisistä ohjeista, mutta tässä ohjeessa ei ollut mitään erikoisia neulesanoja, jotka olisivat tuottaneet ongelmia. Englannin kieli sinänsä ei tuota minulle ongelmia, mutta neulesanastoon en ole perehtynyt oikeastaan ollenkaan. Ohje on muutenkin mielestäni kaikessa yksinkertaisuudessaan loistava.

 Vauvojen neuleet on kyllä tosi suloisia ja ihania, ja nopeita neuloa, mutta pikkusen ärsyttäviäkin. Siis, kun ne näyttää niin pikkuriikkisiltä, voiko ne mitenkään mahtua ihan oikealle ihmiselle? Kuitenkaan ei ole kiva tehdä liian isoakaan, joten on vaan noudatettava ohjetta ja toivottava, että vaate sopii. Ja vaikka oikeasti ne junasukat näytti niin pikkuisilta, paitsi pitkävartisilta, niin tuossa kuvassahan ne näyttää ihan suhteettoman suurilta ainakin tuohon villatakkiin verrattuna. Onko junasukat siis älyttömän isot (mieluummin niin, koska ovat ihan käyttökelpoiset varmaan silti) vai villatakki ihan liian pieni (kääk!)? Junasukat neuloin muuten Drops Baby Merinosta, luonnonvalkoinsta, limeä ja lilaa.

Toivon pääseväni lähiaikoina esittelemään muitakin valmistuneita, olenhan nyt malttanut olla aloittamatta mitään uutta, joten eiköhän täällä pian valmistu yhtä sun toista. Valmistuneiden kuvaamiseen tilaankin sitten parempia ilmoja, vähän vähemmän harmaata, kiitos.