maanantai 17. maaliskuuta 2014

Lankavarastoni uusin tulokas

En ole ostanut lankaa, vaan sain tämän kauniin lankavyyhdin tädiltäni. Lanka on paksua, ilmavaa ja ketjumaista "neuleputkea" siinä on tummansinisiä ja vaaleammansinisiä säikeitä. 150g:n vyyhdissä on noin 97 metriä lankaa. Lanka on tosi pehmeää ja ihanan tuntuista. Vyötteessä on tuubihuivin ohje ja mieleni tekisi tehdä sellainen, kun en ole vielä yhtään sellaista tehnyt, ja tästä langasta tulisi kaunis ja ihana sellainen. Mutta lanka on 100% akryyliä, ja kokemukseni mukaan tekokuituiset huivit ovat helposti hiostavia ja sähköisiä, joten kannattaisiko tästä langasta kuitenkin tehdä jotain muuta. Jospa jätän sen nyt mietintään ja jatkan noiden keskeneräisten neulomusteni parissa.
.

sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Lahjasukat

Nämä maanantaina aloitetut sukat annoin eilen syntymäpäivälahjaksi veljelleni. Kuten odottaa saattaa viimeiset langanpäät päättelin lauantaiaamuna, ja kuvan nappasin juuri ennen paketointia. Ärsyttävän huonot kuvat...
Sukat on neulottu Novitan vihreästä Opi Villasukka -langasta, raitalankana vanha tummanlila 7 veljestä lanka. Neuloin bambuisilla 3mm:n sukkapuikoilla. En muistanut punnita sukkia, mutta lankaa meni noin 100g, koska jäljelle jäänyt kerä painaa n. 50g.

Lisäksi laitoin lahjapakettiin joskus syksyllä neulomani kaulahuivin. Lankana Sandnes Lanett n. 100g, jos muistan oikein, tätäkään en huomannut punnita.

torstai 13. maaliskuuta 2014

Lankakomeron uumenissa

Olen tässä kevään korvalla järjestellyt lankakomeroani. Huh, kuinka paljon lankaa olenkaan onnistunut haalimaan kaappeihini, vaikka olen jo pidemmän aikaa rajoittanut uusien ostamista ja olen jopa myynyt joitain vanhoja lankoja pois. Kovin paljon ei sellaisia lankoja varastossani kyllä ole, joita raaskisin myydä.

Ongelmana on, että maailmassa on ihan liikaa toinen toistaan ihanampia lankoja toinen toistaan ihanammissa väreissä, ja koko ajan tulee vaan uusia ja uusia. Kun siis, joku ihana lanka on testattu ja hyväksi havaittu niin pitäähän sitä ostaa villatakin verran lisää jossakin toisessa värissä. Ja kaikkea uutta pitäisi tietysti kokeilla. Niin ja sitten on niitä tarjouksia, joita ei vaan voi ohittaa. Ja jotkut langat vaan on niin inspiroivia.

Oikeasti olen kyllä ollut pitkiäkin aikoja ostamatta yhtään lankaa, mutta sitten... nyt viimeksi oli Neulojien yö... mutta siitähän on melkein kuukausi, joten tässähän on jo hyvä alku lankalaihikselle...

Ja lankavyyhdithän on niin kauniita ja ihania, ei niitä kaikkia tarvi komeroihin piilottaa.

maanantai 10. maaliskuuta 2014

Uusi keskeneräinen

Koska eilen sain valmiiksi kaksi vihreää huivia, niin tänään sitten aloitin vihreät sukat. Sain siis kaksi työtä valmiiksi ennen, kun aloitin yhtään uutta työtä. Olisin kyllä halunnut aloittaa huivin, mutta nämä täytyy nyt tehdä ensin. Toivottavasti pääsen aloittamaan sitä huivia sitten, kun nämä sukat ja jokin toinen työ valmistuvat. Nämä täytyy saada lauantaihin mennessä valmiiksi, mutta mikähän olisi se seuraavaksi valmistuva työ. Mikään keskeneräisistä kun ei taida olla kovin lähellä valmistumista.


Yhden uuden työn voin siis aloittaa aina, kun olen saanut vähintään kaksi keskeneräistä valmiiksi. Ja näin jatkan ainakin siihen asti, että kaikki tämän blogin alussa mainitut keskeneräiset ovat valmiita.

sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Keväisen vihreää

Parin langanpään päättely ja pingotus, miten se muka on niin vaikeaa saada niitä aikaiseksi. Pingottamisen hankaluus on tietysti siinä, kun ei ole oikein mitään sopivaa alustaa ja paikkaa mihin huivin levittäisi. Huiveilla, kun tuppaa olemaan aika paljon leveyttä. Mutta nyt kuitenkin saan esitellä kaksi valmista huivia, mintunvihreän ja toisen vihreän.

Kun huivit on vihdoin saanut valmiiksi, pitäisi ne vielä saada kuvattua edes jokseenkin edustavasti, mikä ei todellakaan ole helppoa. Kuvissa värit ei mielestäni näytä ihan oikeilta. Mintunvihreä huivi ei ole ihan noin vaalea ja hailu, ja toinen huivi on vihreämpi kuin kuvassa.

Tämän huivi on tehty ihan omalla ohjeella ilman mitään malleja. Lanka on Novitan Woolia ja sitä kului hiukan vajaa kolme kerää, 142 grammaa on painoa tällä huivilla. Huivi on yläreunasta noin yli 190 cm leveä ja keskeltä noin 85 cm pitkä.

Tämän huivin mallikuvioon saatu inspiraatio jostain, ja sitten soveltaen neulottu niskasta aloitettu huivi. Lanka on SandnesGarnin Lanett ja sitä kului reilu kaksi kerää, painoa huivilla on 102 g. Neuloin 5,5:n puikoilla. Huivi on noin 180 cm leveä ja noin 78 cm pitkä keskeltä.

lauantai 8. maaliskuuta 2014

Napit paikallaan

Löysin vaatekaapistani ne napittomat villatakit. Ja napitkin löytyi, joten ompelin ne paikalleen. Nyt nämäkin villatakit on sitten ihan oikeasti valmiit. Sain otettua niistä kuvatkin, tosin huonot. Olisi hyvä, jos olisi joku toinen ottamassa kuvat, kun on niin vaikea kuvata itseä. Vaatteet kuitenkin näyttäisi aina kivemmilta jonkun päällä eikä vaan aseteltuna lattialle tai pöydälle.




Ohje: Veera Välimäen Lankaleikki -kirjan "Juhlajakku". Koko: S, mutta olisi pitänyt tehdä XS, koska tämä on minulle liian iso. Ohjeesta poiketen käytin Drops Big Merino -lankaa, jota kului noin 14 kerää. Neuloin hihat täyspitkiksi ja koko takinkin hieman pidemmäksi kuin ohjeessa.


Tämä toinen punainen villatakki on tehty ilman ohjetta Drops Love You 2 langasta. Lankaa taisi kulua noin 8 vyyhtiä (800g). Tämä on juuri sopivan kokoinen ja muutenkin ihana. Napit joudun kyllä luultavasti jossain vaiheessa vaihtamaan isompiin, kun napinlävet käytössä hieman venyvät.

torstai 6. maaliskuuta 2014

Vaihtelun vuoksi

Oikeastaan olin yllättynyt, ettei keskeneräisiä neuleita ollutkaan tuon enempää. Aloitan uusia töitä usein siksi, että juuri aloitettu työ on pieni ja helppo kuljettaa mukana laukussa. Sitten tietysti tarvitsen erilaisia töitä erilaisia mielentiloja ja tilanteita varten. Välillä neulomisen pitää olla hyvin yksinkertaista ja helppoa ja toisinaan taas kaipaan haasteita. Neulon mielelläni myös vaihtelevasti eri paksuisista langoista, vaikka mieluiten taidan neuloa hieman ohutta sukkalankaa paksummista langoista, kovin paksuista langoista en kuitenkaan neulo kovin mielelläni. Ihania pitsihuiveja on ilo neuloa hyvinkin ohuista langoista.

Tietysti sitten välillä täytyy neuloa tarpeeseen esimerkiksi pipo tai lahjaksi vaikkapa sukat, jolloin muut työt saavat odottaa. Neulon useimmiten ilman ohjetta, enkä tee mallitilkkuja, joten välillä täytyy jättää työ kesken ja miettiä kuinka työtä voi jatkaa niin, että ei tarvitse mieluiten purkaa ollenkaan tai ainakin mahdollisimman vähän ja neuleesta tulee kuitenkin onnistunut. Niin ja miettimistauollahan täytyy siis neuloa jotain muuta työtä.

Ja tietenkin pääni pursuaa koko ajan uusia ideoita, joita olisi kiva päästä toteuttamaan heti.

Yleensä lukuisat keskeneräiset työni etenevät kuitenkin hitaasti, mutta varmasti, kunnes tulee aika ommella kappaleita yhteen, päätellä langanpäitä tai viimeistellä työ. Minun töissäni ei edes yleensä ole montaa saumaa, kun neulon melkein kaiken ilman saumoja yhtenä kappaleena. Muistuipa tässä nyt mieleeni, että keskeneräisten listalta jäi puuttumaan kaksi villatakkia, joista puuttuu napit. Kumpikin villatakki on jo ollut käytössäkin ilman nappeja. Jospa nyt kuitenkin menisin ja etsisin ne villatakit ja ompelisin ne napit paikalleen.

keskiviikko 5. maaliskuuta 2014

Tänään kuvatut

Tässä on vielä nämä tänään kuvatut keskeneräiset neuleet.
 Villasukkia pitää aina olla kesken, koska ne on helppo ottaa mukaan ja niitä voi tehdä missä vaan.


Tämä kaulahuivi on aloitettu myös sellaiseksi helposti mukaan otettavaksi ja missä vaan neulottavaksi. Ensimmäinen lankakerä loppui, eikä ole vielä tullut jatkettua sitä uudesta kerästä.


 Keväisemmät villasukat puuvillaa sisältävästä ohuesta villasukkalangasta.

Tästä on tulossa neulepusero ihanasta silkkimerinolangasta. Hihat ei tunnu millään saavan tarpeeksi mittaa.

Kuvattu ja kirjattu 13 keskeneräistä neuletyötä ja tämän lisäksi yksi virkkaustyö ja yksi koukkuamistyö. Kaapissa olisi kyllä pari todellista ufoa entisen neulomisbuumini ajalta noin 15 vuoden takaa, mutta en edes minä kehtaa kuvata ja kirjata niitä tänne blogiini, vaikka niiden olemassaolon paljastinkin. Jos joskus kuitenkin innostun tekemään ne valmiiksi lupaan esitellä ne.

Nyt tarkoituksena olisi hillitä uusien töiden aloittamisvimmaa ja tehdä ensin näitä keskeneräisiä valmiiksi. Jos nyt aluksi asettaisin tavoitteeksi vähintään kahden keskeneräisen valmiiksi tekemisen ennen yhdenkään uuden aloittamista.

Keskeneräisiä neuleita

Päätin aloittaa tämän blogini kuvaamalla ja kirjaamalla kaikki keskeneräiset neuletyöni, joita on paljon.

Aloitan kuitenkin aikaisemmin otetuista kuvista.

 Nämä kaikki ovat edelleen keskeneräisiä. Punainen lyhythihainen puuvillapusero on edistynyt jonkin verran tämän kuvan ottamisen jälkeen, mutta kyllä siinä vielä neulomista on. Mutta sehän onkin kesäpusero. Sinisen mohairpuseron helma on neulottu loppuun, mutta hihat puuttuu. Niitä ei siis ole edes aloitettu ja niistä on tarkoitus tehdä pitkät. Ja tuo kolmas ...villatakin helma ei ole tuosta edistynyt kuin korkeintaan parin kerroksen verran.


 Tässä kuvassa sentään on yksi sellainen, joka ei kuulu joukkoon. Eli tuo valkoinen hame on valmis ja ollut jo käytössä, se ei olisi tähän kuvaan pääsytkään ellei lanka olisi loppunut kesken. Vaaleansinivalkoisesta tekeleestä olisi tarkoitus tulla joskus mekko, työ on tuosta kyllä edistynyt, mutta kaukana valmiista mekosta. Kirjava hame...hmmm...kuinkakohan kauan menee ennen kuin saan kaikki langanpäät pääteltyä ja napit ommeltua paikalleen... Harmaa mekko on kyllä edistynyt tuosta, mutta ei lähelläkään edes puolivalmista.


 Ja nämä sitten...ei taida valmista tullakaan...mutta ei nämä kyllä neulomuksia olekaan. Lapaset koukkuan ehkä ensi talvena, kun ei noin paksuja lapasia nyt enää tänä keväänä toivottavasti tarvi. Ja tuon krokotiilivirkatun huivin luultavasti puran, kun voisin keksiä tuolle langalle jotain sellaista käyttöä, että valmiille tuotokselle olisi jotain käyttöäkin.

Nämä mytyt eli siis huivit on pingottamatta ja langanpäät päättelemättä.

Näistä kahdesta villatakista vihreäsininen on suunnilleen samassa vaiheessa vieläkin, punainen on valmis.