sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Korinpohja-kämmekkäät

Saatuani ensimmäiset korinpohjasukat langanpäiden päättelemistä vaille valmiiksi, aloitin ne alunperin aikomani kämmekkäät. (ja langanpäät sukista on edelleen päättelemättä)


Ohje löytyy Ullasta. Vähän toki taas sovelsin omiani, mutta aika pitkälti neuloin tällä kertaa ihan ohjeen mukaan. Käytin näihin Pirtin kehräämön nylon vahvistettua karstalankaa 140 tex x3 (samaa kuin sukkiin, paitsi tämä oli värjättyä ja sukissa oli luonnonväristä). Koska ensimmäisistä yrityksistä tuli liian isot, neuloin nyt M koon ohjeen mukaisilla silmukkamäärillä, pituuksissa sitten sovelsin vähän joka suuntaan. Lankaa kului 58g.



Huonot kuvat ja minun käteeni liian isot, mutta nämä menivätkin veljelleni. Olisiko jollakulla antaa vinkkejä mistä löytyisi hyviä ohjeita miesten sukkiin, kämmekkäisiin, lapasiin yms. Tähän asti olen neulonut veljilleni ja isälleni harvakseltaan ihan perussukkia ja joitakin satunnaisia lapasia ja pipoja. Sukkiin ainoaa vaihtelua ovat tuoneet erilaiset raidat, ja kaipaisinkin hieman enemmän vaihtelua niiden neulomiseen. Neulominen olisi mielenkiintoisempaa, kun saisi neuloa jotain vähän erilaista. Samasta Ullasta löytyi toinenkin ohje, jolla aion neuloa kämmekkäät jollekin toiselle veljistäni, mutta muita ohjeita en löytänyt.

perjantai 28. marraskuuta 2014

37 kg 231 g

Lankavaraston penkominen sopivan palkinnon löytämiseksi arvontaan johti siihen, että vihdoin sain selvitettyä omistamieni lankojen kokonaismäärän. 37 kiloa ja 231 grammaa! Siis ihan järkyttävän paljon, tiesin, että lankaa on reilusti yli 20 kiloa, mutta olisin kuitenkin luullut, että alle 30, hups! Kokonaisien kerien paino on 34 kg 175 g ja jämäkerien 3056 g. Eli nyt on syytä hakea inspiraatiota omien lankalaatikoiden ääreltä, eikä kannata edes harkita vähäisten pennosteni kuluttamista uusien lankojen ostamiseen.

Langanpäiden päättelyä odottavien töiden kasa, huono kuva väritkin vähän kummallisia. Lähes valmiita töitä siis löytyy, kun vaan vielä saisin aikaiseksi päätellä langanpäät. Innostaa vielä tavallistakin vähemmän, kun koko ajan on niin harmaata, ettei niistä valmiistakaan töistä mitään kunnollisia kuvia saisi otettua.

Olen valmistautunut jämälankavillasukkajoulukalenterin alkamiseen neulomalla sukkien kärjet valmiiksi. Neuloin nuo alut yhtäaikaa samoilla pyöröpuikoilla, mutta koska sukkia ymmärtääkseni neulotaan eri tahtiin, jatkan niiden neulomista sukkapuikoilla. Enää kolme yötä joulukuun alkuun. Olen ihan innoissani tästä jämälankavillasukkajoulukalenterista, vaikka ohuiden sukkalankojen jämäni ovatkin tosi tylsiä (aloittamattomat keräni ovat paljon kivemman värisiä, joten voi olla, että näiden sukkien jälkeen jämiä onkin entistä enemmän eikä vähemmän, mutta mitäs sitten)

maanantai 24. marraskuuta 2014

Ja arvonnan voittaja on...

... Jiienna. Oikein paljon onnea voittajalle! Lähetin sinulle sähköpostia, ja odotan yhteystietojasi, jotta voin lähettää langat sinulle.


keskiviikko 19. marraskuuta 2014

Kämmekkäät tai kasa keskeneräisiä sukkia

Jep, ei siis mitään valmista, vaan uusia keskeneräisyyksiä. Aloin tekemään miesten kämmekkäitä Ullasta löytämälläni ohjeella. Mutta jonkin matkaa neulottuani, tulin siihen tulokseen, että tekeleistäni oli tulossa liian suuret. Joten totesin, että minulla onkin siinä hyvät sukanvarsien alut, koska eihän sitä nyt turhaan kannata purkaa, jos sen voi välttää. Seuraavaksi huomasinkin sitten, että olin neulonut toisen alun väärin eli minulla ei ollutkaan kahta samanlaista varren alkua. Ja koska siis purkaminenhan ei tullut kysymykseen, aloitin näille uudet parit.


Keskeneräisten kasassa ovat siis kyseiset kaksi paria miesten sukkia, ja aikaisemmin aloittamani sukat itselleni. Miesten kämmekkäät aion neuloa kyseisellä ohjeella, kunhan ensin saan nuo sukat valmiiksi, ja puikot vapautuu. Pitää vaan miettiä, että valitsenko sitten ihan pikkuisen ohuemman langan vai neulonko pienemmän koon mukaan.

Sukkien lisäksi aloin nykertämään itselleni sormikkaita. Villatakit ovatkin sitten ihan yhtä keskeneräisiä kuin aiemminkin.

Arvontaan voit osallistua sunnuntaihin asti!



sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Valepalmikkosukat

Ensimmäistä kertaa elämässäni neuloin nyt valepalmikoita. Monenlaisia oikeita palmikoita olen kyllä neulonut, mitenkähän valepalmikot ovatkin jääneet aiemmin kokeilematta. Oikeastaanhan valepalmikot ovatkin yksinkertaista pitsineuletta, mutta olenhan monenlaisia pitsejäkin neulonut. No jaa tykkään kokeilla ja opetella uusia asioita, etenkin tällaisia helppoja :)


Neuloin nämä sukat Pirtin kehräämön nylon vahvistetusta karstalangasta, joka sisältää 85% suomalaista villaa ja 15% nylonia. Käyttämäni lanka oli vahvuudeltaan 140 tex x3 eli 100g:n vyyhdillä on noin 230 metriä lankaa. Lankaa näihin noin koon 36 sukkiin kului vain 60 grammaa.


Loin 45 silmukkaa, koska silmukkaluvun piti olla jaollinen 5:llä. Muistelin tehneeni mummulleni sukat yleensä 44:llä silmukalla 7 veljestä lankaa käyttäessäni, ja mielestäni tämä lanka tuntui suunnilleen samanpaksuiselta, ja koska sukat sopivat omaan jalkaani, pitäisi niiden sopia myös mummun jalkaan. Mummu saa nämä joko nimipäivänään tai jouluna. Eipä näistä sitten paljon muuta voi sanoa, nopeat neuloa, paksusta langasta lyhytvartiset ja pienet sukat, mutta kuvien ottamisessa sitten kestikin. Odottelin aurinkoisempia ilmoja, mutta niitä ei ole tullut, joten on vaan tyydyttävä näihin harmaan päivän sisäkuviin.

Olettehan huomanneet blogini arvonnan, ei kun osallistumaan!




lauantai 15. marraskuuta 2014

Arvonta

Olen jo jonkun aikaa ajatellut, että olisi kiva järjestää täällä blogissani joku pieni arvonta. Etenkin, kun itse voitin tässä aiemmin syksyllä kahden blogin arvonnoissa, ajattelin, että olisi itsekin mukava ilahduttaa toisia. En vaan meinannut keksiä hyvää arpajaispalkintoa. Mutta, koska lankavarastoni ei juurikaan tunnu pienentyvän ahkerasta neulomisesta huolimatta, päätin, että laitan muutaman lankavarastossani kauimmin majailleista keristä kiertoon.

Nämä palkintolangat ovat siis ihan uudenveroisia ja käyttämättömiä keriä. Olen ostanut ne joskus kaksi tai kolme vuotta sitten, ja tarkoituksenani oli neuloa niistä tunika itselleni. Jostain syystä se tunika jäi neulomatta, olisinko epäillyt langan riittävyyttä tai jotain. Palkintona on siis kuvassa näkyvät kolme kerää (á 50g = 110m) Sandnes Soft mohair -lankaa, joka sisältää 76% mohairia, 15% villaa ja 9% polyamidia.


Arvontaan voit osallistua kommentoimalla tähän postaukseen 23.11.2014 klo. 24.00 mennessä.

Onnea arvontaan!

maanantai 10. marraskuuta 2014

Samat vanhat kämmekkäät vielä uudestaan

Muistin ottaa uudet kuvat kämmekkäistäni. Tarkoitus oli laittaa yksi kuva niistä edelliseen postaukseen, mutta unohdin. Joten päätin sitten kirjoittaa uuden postauksen kahden kuvan kera.


Kuten kuvista näkee, jos vertaa näihin kuviin, kasteleminen siloitti neulepinnan ja nosti palmikot esille. Tuntuvat istuvan paremmin käsiinkin, mutta luulen silti, että ovat hieman liian isot minulle. Ovat kyllä niin kauniit, että mielelläni pitäisin nämä itselläni. Vaikken edes oikein osaa kämmekkäitä käyttää, mutta voisihan sitä opetella, voisivat olla kätevät ainakin valokuvatessa.


Nämä olivat kyllä niin nopeat neuloa, että voisin helposti tehdä uudet pienemmät, mutta kun maailmassa on niin mahdottoman paljon kauniita kämmekäsmalleja, että olisi paljon kivempi neuloa jollain toisella ohjeella. Siinä on vaan se ongelma, että uudella ohjeella kämmekkäistä voi tulla taas liian isot (tai jopa liian pienet).

No jaa, mutta nyt ainakin jatkan keskeneräisien parissa, tavoitteena olisi saada keskeneräiset sukat valmiiksi tämän kuun aikana, jotta voin ensi kuun alusta alkaen keskittyä sukkien osalta jämälankavillasukkajoulukalenterisukkien neulomiseen. Jämälankavillasukkajoulukalenteri löytyy Missä neuloimme kerran blogista. Villatakin hihojen ompelu paikoilleen, lankojen päättelemistä ja nappien ompelua olisi myös tehtävälistalla.

lauantai 8. marraskuuta 2014

Lankaostoksia

Edellisen postauksen kuvien taustalla vilahtivatkin jo nämä viimeisimmät lankaostokseni. En ole vieläkään saanut laskettua omistamieni lankojen määrää, sen tiedän, että niitä on niin paljon, ettei uutta lankaa tarvitsisi ostaa. Olinhan kuitenkin koko lokakuun ostamatta yhtään lankaa, ja viimeksi ostamistani langoista käyttämättä ovat enää vain Angora Hazet. Lokakuussa neuloin aika paljon myös vanhoista langoistani. Joka tapuksessa, perusteltua tai ei, en voinut vastustaa Rintalan tilan lankaihanuuksia. Tilasin langat heidän omasta verkkokaupastaan.

Olen ihastunut suomalaiseen villaan, Rintalan tilan langat ovat aivan upeita suomalaisten (Rintalan tilan omien) luomulampaiden villoista kehrättyjä lankoja. Kuvassa on yksi vyyhti kutakin tilaamaani laatua. Takana melkein piilossa sukkalankavyyhdit Ilo ja Suru, edessä kahta eri paksuutta valkoista villalankaa Veetiä ja Helmiä, ja harmaa vyyhti on Iivari kainuunharmaslankaa, jota tilasin villatakin verran. Paketista löytyi yllätyksenä vielä tuollaiset ihanat huopapohjalliset. Jostain syystä nämä lampaanväriset, luonnonvalkoiset ja harmaat sävyt miellyttävät minua erittäin paljon, vaikka rakastan värejä, enkä voisi kuvitella pukeutuvani esimerkiksi harmaaseen päästä varpaisiin, mutta toisaalta näihin on sitten helppo yhdistää mitä tahansa väriä.




torstai 6. marraskuuta 2014

Roosa ruusu

Yksi uusista aloituksistani jäi pois viime postauksesta, mutta ei se mitään, kun voin esitellä ne nyt jo valmiina. Elämäni ensimmäiset kämmekkäät, en ole ikinä ennen omistanut tai neulonut kämmekkäitä, mutta tässä ne nyt ovat. Sain siis joku viikko sitten purettua sen krokotiilivirkkaushuivintekeleeni, ja ajattelin neuloa siitä langasta sormikkaat, joita en myöskään ole vielä koskaan neulonut. Löysin kivan ohjeenkin, sellaisen melko yksinkertaisen, jossa kuitenkin on jotain kivaa. Luulen kuitenkin, että neulon sillä ohjeella sormikkaat jostain hieman ohuemmasta langasta, jotta saisin niistä omiin käsiini sopivat. Mutta koska purkulanka piti saada ensin puikoille, päätin, tähän kauniiseen kämmekäsmalliin törmättyäni, neuloa kämmekkäät.


Ohje löytyy Ullasta, täältä. Ohjeen nimi on Roosa ruusu, mutta minun ruusuni ovat vaaleat vedenvihreät. Ohjeessa käytetty lanka oli ihan jotain muuta, mutta minun kämmekkääni on neulottu Dropsin Baby Alpaca Silk -langasta, joka sisältää 70 % baby alpakkaa ja 30% silkkiä. Lanka on todella ihanan pehmeää ja kauniin kiiltävää. Näihin sitä kului vain 36 g.

Neuloin 3,5mm sukkapuikoilla, mutta olisin ehkä voinut käyttää ohuempiakin puikkoja. Yritin saada tuon kauniin palmikkokuvion kauniisti kuviin, mutta ei se kyllä oikein hyvin näissä kuvissa erotu. Osittain johtuu käyttämästäni langasta, osittain siitä, että en kastellut tai höyryttänyt tai mitenkään viimeistellyt kämmekkäitä ennen kuvien ottamista, ja osittain ehkä siitä, että kämmekkäät ovat hieman liian isot käsiini, eikä palmikko siksi pääse nousemaan pinnasta esiin kunnolla. Kuvien ottamisen jälkeen kastelin kämmekkäät, ovat nyt kuivumassa, ehkä yritän ottaa uusia kuvia niiden kuivuttua (tai sitten en).

Nyt pitäisi sitten kai opetella käyttämään kämmekkäitä, olen sellainen vilukissa, etten ainakaan ulkona tällaisten kanssa tarkene. Sisällä tietokoneella kirjoittaessa? Tai, jos neuloisin ne ohuet sormikkaat ja käyttäisin näitä niiden päällä? Voi myös olla, että keksin näille jonkun muun käyttäjän.

keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Uusien aloitusten tehtailua

Keskeneräiset neuleeni ovat edistyneet niin hyvin, että olihan jo aikakin aloittaa uusia töitä, ettei vaan pääsisi käymään niin, ettei minulla olisi yhtään neulomusta kesken :) Ha ha, raidallinen villatakki, joka siis on ainoa blogin alussa esitellyistä töistä, joka on vielä kesken, on kylläkin melkein valmiiksi neulottu, mutta sitten pitäisi saada vielä ommeltua hihat paikoilleen, ja napit, ja pääteltyä miljoonat langanpäät... Ja syyskuun lopussa aloittamaani villatakkia en ole ehtinyt neuloa oikeastaan yhtään, sen neulominen aloitettiin hupusta, jota minulla on nyt neulottuna noin 20 cm, vielä 18 cm huppua ja sitten se takki.

Ehkä niissä ei sitten ole riittävästi vaihtelua, no joka tapauksessa aloitin muutaman uuden työn. Sukat...


 ... tai no, kahdet. Ja tuo vaaleanruskea kasa tuossa sohvalla on pipon alku.

maanantai 3. marraskuuta 2014

Sininen mohairpusero

Vihdoin sain neulottua tähän puserooni hihat.Vetkuttelin vaikka kuinka kauan niiden aloittamista, kun jotenkin pelkäsin, että onnistun pilaamaan koko puseron hihoilla. Mutta koska en olisi osannut käyttää tällaista puseroa lyhythihaisena, oli pakko ottaa itseä niskasta kiinni, ja aloittaa hihojen neulominen, mikä eteni melko takkuisesti. Ensinnäkin aloin neulomaan hihoja 3,25mm:n puikoilla, koska muistin neuloneeni vartalo-osankin niillä. No huomasin kyllä hyvin nopeasti erehtyneeni, neulos oli nimittäin tiiviimpää, mutta koska olen hukannut toisen 3,5 mm: puikonpään, päätin jatkaa ohuemmilla puikoilla. Ja kun neulominen vihdoin alkoi sujua, ja hihojen pituus lähestyä valmista, katkesi puikko.

Tähänkään puseroon minulla ei ollut mitään ohjetta, enkä myöskään ollut tehnyt muistiinpanoja neuloessani. Ja koska vartalo-osan neulomisesta on niin kauan, en myöskään muista yksityiskohtia, enkä jaksa alkaa laskemaan valmiista puserosta tietoja. Puseron neuloin ylhäältä alas pääntieltä alkaen.

Neuloin puseron koboltinsinisestä Drops Kid-silk langasta, jota kului noin 81 grammaa. Lanka sisältää 75% super kid mohairia ja 25% silkkiä. Ilmava ja kevyt pusero on todella lämmin, ja tuntuu miellyttävän pehmeältä ihoa vasten. Olen todella tyytyväinen puseroon, ja siihen, että jaksoin neuloa pitkät hihat loppuun asti, siis kunnolla pitkiksi, koska liian lyhyet hihat ovat mielestäni ärsyttävät.

sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Hiiri se kissalle takkia ompeli

Ei tullut kissalle takkia, eikä minulle sukkahousuja. Silloin joskus kauan sitten, kun näiden neulomisen aloitin, ajatuksenani oli nimittäin neuloa sukkahousut itselleni, eihän minulla tietenkään mitään ohjetta ollut, tietääkö joku muuten löytyisikö jostain ohje neulottuhin sukkahousuihin aikuiselle? ajatus sukkahousuista nimittäin kummittelee edelleen ajatuksissani. Seuraavan yrityksen kyllä aloitan vyötäröltä, ja voi olla että päädynkin legginsseihin sukkahousujen sijaan, mutta se ajatus jääköön nyt hautumaan. Sopivan pehmeää kutittamatonta, mutta kuitenkin tarpeeksi kestävää lankaakin pitäisi niihin sitten löytää.

Syyskuussa, kun löysin näiden alut kaapistani, ei ajatus näiden neulomisesta sukkahousuiksi enää oikein houkutellut, mutta ajattelin silti neulovani pitkät sukat. Lopulta sitten näiden mitäänsanomattoman väristen ja vain tuon tylsän palmikon neulominen ei sitten innostanutkaan tekemään niistä tuon pidempivartisia. Nämä ovat kyllä värinsä ja mallinsa puolesta erittäin käyttökelpoiset ja tarpeelliset, ihan hyvä omistaa tällaiset neutraalinvärisetkin sukat.

Sukat on neuloin siis varpaista varteen molemmat sukat yhtä aikaa 2mm:n pyöröpuikolla. Neulomisen aloitin kirjastosta lainaamani Melissa Morgan-Oakesin kirjan "Varpaista varteen. Neulo 2 sukkaa kerralla." ohjeita soveltamalla. Mutta nyt, kun jatkoin sukkien neulomista päätinkin neuloa kantapään Missä neuloimme kerran -blogista löytyvällä ohjeella. Kantapäälangan neuloin 16 cm:n päähän varpaista(koska kokoni on 36/37). Kurkkasin myös alkuperäistä englanninkielistä ohjetta, koska sukissani oli vain 56 silmukkaa (60 silmukan sijaan). Tuolla ohjeella tehty kantapää näyttää hieman hassulta, kun sukka ei ole jalassa, mutta ainakin minun jalkaani tuo kantapää istuu aivan täydellisesti. Ja vaikka edelleenkin neulon sukat mieluummin ihan perinteisesti sukkapuikoilla varresta varpaisiin, niin ehkä päädyn nykyistä useammin neulomaan sukkani pyöröpuikoilla molemmat yhtä aikaa ja varpaista varteen. Ainakin silloin, jos haluan käyttää kaiken langan tai epäilen langan riittävyyttä.

Näihin sukkiin kului 58 grammaa Fortissima Alpaka -lankaa, lanka on aivan ihanan pehmeää 50% merinoa, 25% alpakkaa ja 25% polyamidia. Tästä langasta tulisi kyllä ihanat sukkahousut tai legginssit, ihan tarpeeksi minulla ei sitä ehkä enää ole, mutta löytäisinköhän tämän kaveriksi jotain sopivaa lankaa, tätä lankaa kun ei enää taida löytyä mistään, valitettavasti.

lauantai 1. marraskuuta 2014

Ees taas

Ihan hullua, että näiden valmiiksi saaminen kesti niin älyttömän kauan. Nämä, kun valmistuivat ihan parissa illassa, kun vaan otin ne tehdäkseni (kiitos neulepuikon katkeamisen ja liiman kuivumisen odottelun, tuli nämäkin tehtyä). Neulominen vaan on minulle mieluisampaa kuin koukkuaminen, ja kun mitään tarvetta näille lapasille ei ollut, niin en saanut aikaiseksi tehdä niitä valmiiksi. Aloitin näiden tekemisen tarpeeseen, kun olin hukannut (toissa talvena!) toisen aikaisemmin koukkuamistani lapasista, se lapanen kuitenkin löytyi ennen kuin olin päässyt näiden tekemisessä alkua pidemmälle, joten neulominen vei voiton ja nämä unohtuivat.


Onneksi tänään oli riittävästi valoa, että sain nämä kuvattua, ja väritkin ovat suunnilleen oikeat. Olisin kyllä voinut edes vähän oikoa niitä, tai ehkä olla alunperinkin rypistämättä niitä tuolla tavalla. Valmistuttuaan olivat kyllä ihan kunnollisen näköiset, mutta kun olen kuljettanut niitä laukussani ympäriinsä sopivaa kuvaustilaisuutta odottamassa :)

Ees taas - koukutut lapaset tein Taito Etelä-Pohjanmaan ohjeella. Käytin ohjeen mukaista Sandnesin Easy -lankaa (punainen lanka), mutta ohjeen Smart -langan sijaan käytin toisena lankana 7 veljestä -lankaa (musta lanka). Yhteensä näihin kului noin 104 g lankaa, josta noin 71 g oli Easyä.