Sininen mohairpusero

Vihdoin sain neulottua tähän puserooni hihat.Vetkuttelin vaikka kuinka kauan niiden aloittamista, kun jotenkin pelkäsin, että onnistun pilaamaan koko puseron hihoilla. Mutta koska en olisi osannut käyttää tällaista puseroa lyhythihaisena, oli pakko ottaa itseä niskasta kiinni, ja aloittaa hihojen neulominen, mikä eteni melko takkuisesti. Ensinnäkin aloin neulomaan hihoja 3,25mm:n puikoilla, koska muistin neuloneeni vartalo-osankin niillä. No huomasin kyllä hyvin nopeasti erehtyneeni, neulos oli nimittäin tiiviimpää, mutta koska olen hukannut toisen 3,5 mm: puikonpään, päätin jatkaa ohuemmilla puikoilla. Ja kun neulominen vihdoin alkoi sujua, ja hihojen pituus lähestyä valmista, katkesi puikko.

Tähänkään puseroon minulla ei ollut mitään ohjetta, enkä myöskään ollut tehnyt muistiinpanoja neuloessani. Ja koska vartalo-osan neulomisesta on niin kauan, en myöskään muista yksityiskohtia, enkä jaksa alkaa laskemaan valmiista puserosta tietoja. Puseron neuloin ylhäältä alas pääntieltä alkaen.

Neuloin puseron koboltinsinisestä Drops Kid-silk langasta, jota kului noin 81 grammaa. Lanka sisältää 75% super kid mohairia ja 25% silkkiä. Ilmava ja kevyt pusero on todella lämmin, ja tuntuu miellyttävän pehmeältä ihoa vasten. Olen todella tyytyväinen puseroon, ja siihen, että jaksoin neuloa pitkät hihat loppuun asti, siis kunnolla pitkiksi, koska liian lyhyet hihat ovat mielestäni ärsyttävät.

Hiiri se kissalle takkia ompeli

Ei tullut kissalle takkia, eikä minulle sukkahousuja. Silloin joskus kauan sitten, kun näiden neulomisen aloitin, ajatuksenani oli nimittäin neuloa sukkahousut itselleni, eihän minulla tietenkään mitään ohjetta ollut, tietääkö joku muuten löytyisikö jostain ohje neulottuhin sukkahousuihin aikuiselle? ajatus sukkahousuista nimittäin kummittelee edelleen ajatuksissani. Seuraavan yrityksen kyllä aloitan vyötäröltä, ja voi olla että päädynkin legginsseihin sukkahousujen sijaan, mutta se ajatus jääköön nyt hautumaan. Sopivan pehmeää kutittamatonta, mutta kuitenkin tarpeeksi kestävää lankaakin pitäisi niihin sitten löytää.

Syyskuussa, kun löysin näiden alut kaapistani, ei ajatus näiden neulomisesta sukkahousuiksi enää oikein houkutellut, mutta ajattelin silti neulovani pitkät sukat. Lopulta sitten näiden mitäänsanomattoman väristen ja vain tuon tylsän palmikon neulominen ei sitten innostanutkaan tekemään niistä tuon pidempivartisia. Nämä ovat kyllä värinsä ja mallinsa puolesta erittäin käyttökelpoiset ja tarpeelliset, ihan hyvä omistaa tällaiset neutraalinvärisetkin sukat.

Sukat on neuloin siis varpaista varteen molemmat sukat yhtä aikaa 2mm:n pyöröpuikolla. Neulomisen aloitin kirjastosta lainaamani Melissa Morgan-Oakesin kirjan "Varpaista varteen. Neulo 2 sukkaa kerralla." ohjeita soveltamalla. Mutta nyt, kun jatkoin sukkien neulomista päätinkin neuloa kantapään Missä neuloimme kerran -blogista löytyvällä ohjeella. Kantapäälangan neuloin 16 cm:n päähän varpaista(koska kokoni on 36/37). Kurkkasin myös alkuperäistä englanninkielistä ohjetta, koska sukissani oli vain 56 silmukkaa (60 silmukan sijaan). Tuolla ohjeella tehty kantapää näyttää hieman hassulta, kun sukka ei ole jalassa, mutta ainakin minun jalkaani tuo kantapää istuu aivan täydellisesti. Ja vaikka edelleenkin neulon sukat mieluummin ihan perinteisesti sukkapuikoilla varresta varpaisiin, niin ehkä päädyn nykyistä useammin neulomaan sukkani pyöröpuikoilla molemmat yhtä aikaa ja varpaista varteen. Ainakin silloin, jos haluan käyttää kaiken langan tai epäilen langan riittävyyttä.

Näihin sukkiin kului 58 grammaa Fortissima Alpaka -lankaa, lanka on aivan ihanan pehmeää 50% merinoa, 25% alpakkaa ja 25% polyamidia. Tästä langasta tulisi kyllä ihanat sukkahousut tai legginssit, ihan tarpeeksi minulla ei sitä ehkä enää ole, mutta löytäisinköhän tämän kaveriksi jotain sopivaa lankaa, tätä lankaa kun ei enää taida löytyä mistään, valitettavasti.

Ees taas

Ihan hullua, että näiden valmiiksi saaminen kesti niin älyttömän kauan. Nämä, kun valmistuivat ihan parissa illassa, kun vaan otin ne tehdäkseni (kiitos neulepuikon katkeamisen ja liiman kuivumisen odottelun, tuli nämäkin tehtyä). Neulominen vaan on minulle mieluisampaa kuin koukkuaminen, ja kun mitään tarvetta näille lapasille ei ollut, niin en saanut aikaiseksi tehdä niitä valmiiksi. Aloitin näiden tekemisen tarpeeseen, kun olin hukannut (toissa talvena!) toisen aikaisemmin koukkuamistani lapasista, se lapanen kuitenkin löytyi ennen kuin olin päässyt näiden tekemisessä alkua pidemmälle, joten neulominen vei voiton ja nämä unohtuivat.

Onneksi tänään oli riittävästi valoa, että sain nämä kuvattua, ja väritkin ovat suunnilleen oikeat. Olisin kyllä voinut edes vähän oikoa niitä, tai ehkä olla alunperinkin rypistämättä niitä tuolla tavalla. Valmistuttuaan olivat kyllä ihan kunnollisen näköiset, mutta kun olen kuljettanut niitä laukussani ympäriinsä sopivaa kuvaustilaisuutta odottamassa :)

Ees taas - koukutut lapaset tein Taito Etelä-Pohjanmaan ohjeella. Käytin ohjeen mukaista Sandnesin Easy -lankaa (punainen lanka), mutta ohjeen Smart -langan sijaan käytin toisena lankana 7 veljestä -lankaa (musta lanka). Yhteensä näihin kului noin 104 g lankaa, josta noin 71 g oli Easyä.