Huivileikkiä torkkupeitolla

Ostin Veera Välimäen Huivileikki -kirjan kesäkuun alussa, kun se oli tarjouksessa. Olin nähnyt useissa blogeissa useita kirjan huivimalleja neulottuina, eikä mikään ollut erityisemmin sytyttänyt. paljon ainaoikeaa ja muuta sellaista tooosi tylsää neulottavaa. Epäilinkin, että tulenko koskaan neulomaan yhtäkään kirjan huiveista, ja ostinkin kirjan pääasiassa kauniiden kuvien ja muutenkin silmääni miellyttävän ulkoasun vuoksi; sellaiseksi selailu- ja haaveilukirjaksi.

Saatuani kirjan käsiini selailinkin sitä ahkerasti, mutta yllätyksekseni löysin siitä myös monta mielenkiintoiselta vaikuttavaa mallia. Onhan niissä paljon sitä ainaoikeaa, mutta moni huivi on muodoltaan erikoinen ja siksi mielenkiintoinen, ja löytyi sieltä myös erilaisia pintaneuleita ja jopa pitsiä, ja herkullisia värejä. Jos minulla ei olisi nyt niin montaa keskeneräistä työtä (KyJyjä) tekeillä, laittaisin heti jonkun kirjan huiveista puikoille.

Kesäkuussa aloin neuloa torkkupeittoa kirjan ohjeella. Heti nähdessäni neliönmuotoisen Aalto -huivin, päätin neuloa kyseisellä mallilla itselleni peiton puuvillalangasta. Huivin keskiosa on neulottu ohjeen mukaan, aaltokuviota jatkoin pidempään (ja neuloin joka toisen krs:n punaisella ja joka toisen vaalealla) ja joustinneulereunusta (pun. ja joka 4.krs l.valk), jatkoin niin pitkään kuin lankaa riitti. Yritin kovasti saada neulottua tämän valmiiksi ennen KyJyn alkua, ja melkein sainkin, mutta langanpäitä en meinannut saada millään pääteltyä. Ja ehtihän tämä jo olla käytössäkin aika kauan ennen kuin sain aikaiseksi pingottaa ja kuvata sen.

Tämä on aivan ihanan pehmeä ja mukava torkkupeitto, ja kokoakin on ihan kivasti, noin 160 cm x 160 cm. Lankaa kului yhteensä noin 915 grammaa. Langat löytyivät jälleen pohjattomasta lankavarastostani. Punainen lanka on Sublime Soya Cottonia, jota kului 10 kerää viimeistä metriä myöten. Keskustan beige lanka oli Sandnes Mandarin Classicia, jota minulla oli noin kerä, minkä jälkeen jatkoin kolmen kerän verran vaaleammalla Schachenmayr Cotton Eco langalla. Joustinneuleessa punaisen kaverina oli luonnonvalkoinen Sandnes Duett.

Kaksi paria lapasia

 

Yhtenä KyJy -työnä halusin tehdä lapaset, ihan vaan siksi, että en edes muista milloin olen viimeksi neulonut sellaiset. Tammikuussa ostamani Tukuwool -vyyhdit olivat jo kärsimättöminä odotelleet neulottavaksi pääsyä, ja huomasin, että vaatevarastostani puuttui ohuet lapaset, joten sitten piti vain löytää sopiva malli.

Neuloin ensimmäisen lapasparin Korsi kämmekkäiden ohjetta soveltaen 2,25 mm:n pyöröillä, molemmat yhtäaikaa. Peukalot tosin neuloin sukkapuikoilla. Korsi kämmekkäiden ohje oli selkeä ja hyvä, ja todella mukava neulottava. Lapasten kärkikavennukset tein kuvioon sovitettuna leveänä nauhakavennuksena. Lankaa tähän ensimmäiseen lapaspariin kului vain 44 grammaa, joten oli neulottava vielä toinenkin lapaspari, jotta KyJy-työn ehdot täyttyivät.

En tietenkään halunnut neuloa toista lapasparia samalla ohjeella, joten piti etsiä jälleen sopiva ohje. Päädyin taas soveltamaan kämmekäsohjetta lapasien neulomisessa. Kujeillen kämmekkäiden ohje olikin oikein sopiva, selkeä ja hyvä. En tosin vieläkään tiedä, miten nyppyjen 7 silmukan yhteen neulomisen olisi pitänyt onnistua, ei onnistunut minulta, joten otin virkkuukoukun avuksi, ja sain nypyt jotenkin tehdyiksi.

Näissä lapasissa tein kärkikavennukset kuvioon sovitettuna sädekavennuksena, tai jonain sen tapaisena. Myös nämä lapaset neuloin 2,25 mm:n pyöröpuikoilla molemmat yhtä aikaa. Tähän pariin lankaa kului 41 grammaa.

Tämä oli siis KyJy nro 13, jonka aloitin 19.7. ja sain valmiiksi 17.9. Yhteensä lankaa kului 85 grammaa. Molemmat ohjeet löytyvät Ravelrystä ilmaiseksi; Korsi-kämmekkäät ja Kujeillen-kämmekkäät.

Pölisevää pellavaa

Tällä kertaa neuloin villatakin pellavalangasta. Tämä olikin ensimmäinen kerta, kun neuloin pellavalankaa, ihan mukavaa neulottavaa, yllättävän pehmeää, mutta ehkä sen vuoksi niin kovin pölyävää. Lanka oli useamman vuoden varastossani villatakiksi muuntautumista odottanutta  ja tuotannostakin jo aikaa sitten poistunutta Dropsin Lin'iä. Neuloessa langasta lähti paljon höytyviä vaatteisiin ja sohvaan, imuri oli ahkerasti käytössä. Koska takki valmistui vasta tänään (nappien ompelu tökki jälleen ;) neulottua sain takin jo viime kuun puolella), en tiedä kuinka pitkään pölyämisongelma jatkuu. Tänään ainakin takista tarttui vielä jonkin verran pölyä mustiin housuihini, vaikka olin sen pessytkin.

Seuraavan pellavatakin tai -puseron aioin neuloa jostain ohuemmasta (ja toivottavasti vähemmän pölyävästä) langasta. Ehdottomasti tulen kuitenkin tulevaisuudessa neulomaan vielä jotain pellavasta.

Neuloin takin ylhäältä alas ilman ohjetta. Valitsin 5,5 mm:n pyöröpuikot, koska halusin neulepinnasta harvahkon ja laskeutuvan. Halusin takkiin hieman väljyyttä, reilusti levenevän helman ja kunnolla pituutta. Ennen kastelemista näytti siltä, että väljyyttä oli liikaakin, mutta kasteleminen muutti taas kaiken. Levittäessäni takkia kuivumaan yritin levittää sitä mahdollisimman paljon, ja silti se tuntui jäävän turhan kapeaksi. Eipä silti tykkään siitä kovasti tällaisena, mutta alemmat napit on parasta jättää napittamatta ;)

Tämä oli KyJy nro 7, aloitettu 3.7. ja saatu valmiiksi 19.9. Lankaa kului yhteensä 310 grammaa.

Olin laiska, enkä jaksanut käsitellä (taaskaan) kuvia mitenkään, ja koska keskittymiskykyni kuvia ottaessakin oli taas vähän sinnepäin, niin näillä mennään, päättömiä ja puolipäisiä kuvia kaikkine taustarojuineen ja muine vikoineen ;)