keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Nurmilintu lensi tännekin

Puikoilta se lensi jo noin kolme viikkoa sitten, mutta tänne se ehti vasta nyt. Aloitin Heidi Alanderin suunnitteleman Nurmilinnun neulomisen Dropsin Alpaca langasta 2.1. Eikä sen neulomiseen montaa päivää kulunutkaan, langanpäätkin tuli pääteltyä suhteellisen nopeasti, mutta pingotusta ja kuvaamista se saikin sitten odotella pitkän tovin.


Pingottamisessa oli omat haasteensa huivin mallin ja pituuden vuoksi, ja no jaa, pingottamisessa nyt vaan tuntuu aina olevan minulle jotain haastetta. En pingottanut huivia mitenkään äärimmilleen, mutta mielestäni oli tärkeää saada "avattua" pitsiosiot, ja muutenkin huivin kaunis muoto esiin. Ja koska eilen oli niin hyvä sää kuvata (oli siis täysin harmaata, ja lunta, räntää ja vettä, kaikkia sateli taivaalta ihan riittämiin), sain vihdoin otettua kuvat kaikista valmistuneista neuleistani (enää pitäisi kahlata kaikki kuvat läpi, ja toivoa, että sieltä löytyy kaikista edes joku kelvollinen otos).

Minulla oli yhteensä 100 grammaa  (2 kerää) kamelinväristä Alpacaa, jotka olin voittanut KahviKaneli virkkaa -blogin arvonnassa. Lanka oli aivan ihanan pehmeää ja kaunista, ja olisin mielelläni neulonut yksivärisen huivin pelkästään sillä, mutta epäilin langan riittävyttä (eikä se ihan olisi riittänytkään) en kuitenkaan halunnut pienempää huivia, joten päätin neuloa ensimmäisen pitsiosuuden keltaisella ja toisen vihreällä Alpaca-jämällä, loput huivista neuloin kamelinvärisellä Alpacalla. Lankaa kului yhteensä 112 grammaa. Neuloin huivin 3,75 mm:n pyöröpuikoilla.


Olen ihastellut toinen toistaan kauniimpia Nurmilintuja lukemattomissa blogeissa, joten olihan vihdoin aika neuloa sellainen itsekin. Erityisen ihastunut olen tämän huivin muotoon, mutta sen neulominen ei kyllä ollut mun juttu. Tuntui, että ennen ensimmäistä pitsiosuutta sai neuloa loputtoman pitkään ainaoikeaa, todella helppoa, mutta äärettömän tylsää, ja toisaalta täytyi kuitenkin laskea silmukoita ja huomata aloittaa pitsiosuus oikeassa kohdassa (joo, neuloin ensin pari kerrosta ohi, ja jouduin purkamaan!). Ja sitten ne pitsiosiot, jostain kumman syystä en osannut millään hahmottaa ainaoikein neulotun pitsin kuviota siinä neuloessa, ja vaikka pitsikuvio olikin periaatteessa helppo, onnistuin aivan liian monta kertaa tekemään kerroksen alussa jonkin virheen, jonka huomasin kerroksen lopussa, kun silmukat ei täsmänneet, ja sain purkaa ja neuloa uudestaan. Vasta viimeisessä pitsiosiossa alkoi neulominen sujua, ja sitten olisinkin mielelläni jatkanut vieä pidempäänkin.

2 kommenttia:

  1. On se vaikeuksista huolimatta hieno! Ei ole Nurmilintu vielä omille puikoilleni päässyt, mutta ehkä vielä jossain vaiheessa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Lopputulos osoittautui kyllä vaivan arvoiseksi ;) ja kaikesta huolimatta voin suositella Nurmilinnun neulomista, ohjeessa ei ollut mitään vikaa vaan minussa, en kyllä tiedä miten se niin tökkikin. Ja silti (tai ehkä juuri siksi) tekisi melkein jopa mieli kokeilla uudestaan;)

      Poista